Tunnetieto välittyy huonosti verkossa

Ihminen päihittää toistaiseksi tietokoneen monessakin asiassa: oppimisessa sekä joustavassa ja luovassa ajattelussa, mutta ennen kaikkea vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Syynä on ihmisen kyky tuntea empatiaa.

Ihminen on työkaluja rakentava eläin. Digitalisaatioksi kutsuttu ilmiö on vain viimeisin askel tässä koko ihmislajin historian kestäneessä kehityskulussa. Työkalut, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen pitkistä etäisyyksistä riippumatta ovat ihmiskunnalle valtava mahdollisuus. Koska ne ovat tuoreita, on niissä kuitenkin vielä kaikenlaisia puutteita.

Internet syntyi mahdollistamaan vuorovaikutusta, mutta vuorovaikutus ei ole parhaimmillaan netissä. Väärinymmärryksiä syntyy helposti, yhteistyö ei ole niin tehokasta kuin kasvotusten, sarkasmia on vaikea tajuta ja keskustelut tulistuvat turhan herkästi. Arvelemme tämän johtuvan muun muassa siitä, että netin yli tapahtuvassa vuorovaikutuksessa tunnetieto välittyy paljon heikommin kuin kasvokkain. Jäämme siis netissä paitsi valtavasta määrästä tietoa, jota tarvittaisiin ymmärtääksemme toisia.

Ja kun tunteet eivät välity, ne eivät kosketa. Netissä voi tästä syystä olla helpompaa solvata toista kuin kasvotusten. Uskon, että jos laitettaisiin verkossa pahaksi äityneen keskustelun osapuolet sanomaan kirjoittamiaan asioita toisilleen kasvotusten, olisi tilanne aivan toinen. Ihminen ymmärtää toisten tunteita simuloimalla niitä itsessään.

“Hyvä vuorovaikutus missä tahansa ympäristössä korostaa empatiataitoja. Mitä paremmin pystyy ajattelemaan asioita toisten näkökulmien kautta ja ymmärtämään toisten ajatuksia ja tunteita niin sitä laadukkaampaa vuorovaikutus on, sitä enemmän syntyy kollektiivista älykkyyttä, ja sitä parempaa on jaettu ongelmanratkaisu.”

Miten verkossa kannattaisi sitten käyttäytyä?

Ylipäätään verkkoa kannattaa miettiä työkaluna muiden joukossa. Milloin sen käyttäminen on mielekästä? Milloin nettivuorovaikutus on paras tapa ratkaista käsillä oleva ongelma, ja milloin ei? Verkon puutteiden synnyttämää empatiavajetta voidaan korjata teknologisesti – esimerkiksi kehittämällä uusia tapoja välittää tunnetietoa. Empaattisempaa nettiä odotellessa jokainen voi kiinnittää myös huomiota omaan käyttäytymiseensä. Empatia on kognitiivinen taito muiden joukossa: sitä voi harjoittaa ja sitä voi pyrkiä hyödyntämään enemmän. Ensimmäinen vinkkini nettikeskusteluiden laadun parantamiselle on se, että kannattaa kommentteja kirjoittaessa aina miettiä miltä sinusta tuntuisi jos joku sanoisi sinulle näin. Toinen vinkki on miettiä, voisinko sanoa tämän asian kasvotusten jollekin henkilölle.

Empatia on ihmisiin sisäänrakennettu ominaisuus ja pyrkii luonnostaan esiin ihmistenvälisessä vuorovaikutuksessa. Yleensä sen lisääminen vaatii vain empatian esteiden poistamista – oli kyse sitten netin huonosta “tunnekuuluvuudesta”, pelosta erilaisuutta kohtaan, me-vastaan-te -ajattelusta, kilpailun korostamisesta tai yksilökeskeisyydestä.

Kuuntele Katrin koko haastattelu videosta.